- Sylinteriryhmä (kuiva putki) -> Erittäin huolellinen öljykanavien pesu-> vettä kanaviin ja tarkistaa että jokaisesta kanavasta tulee + paineilma.
- Sylinterin kuluneisuus -> yleensä ylhäältä kuluu enemmän männänrenkaiden kohdalta
-> Helmavälys
-> Ylikokoporaus, 0,5mm yleensä seuraava koko.
-> Hoonaus renkaille.
Usein nykyautoissa sylintereissä kromi pinnoite, joten ei voi hoonata, mutta halutessaan voi putkittaa.
-Runkolaakeripesäkkeet
Pesäkkeen mitta (ja linja)
Kampiakselin halkaisija
Laakerin vahvuus
Pesäkkeen halkaisija
Kannen tasopinta (laani)
-> Pitää tasohioa jos esimerkiksi liekkirenkaan kohdalla on kuluma
Kierteet ja katkenneet pultit
Tiivistepintojen puhdistus yms.
Sylinteriryhmä (märkäputki)
Jäähdytysneste virtaa putkien ulkopuolella.
- Sylinteriputkien ''korkeus'' lohkon tasoon nähden.
Nokka-akselin laakerit
Tasapaino akseleiden laakerit
Kasaaminen
Hyvä selostus männän vaihdosta
- Kampiakseli
Mittatarkastus
- Kiilloitus -> Kaulan pinta menee ''tukkoon''
- Hionta -> pitää muistaa laittaa oikean kokoiset laakeri
- Suoruuden tarkastus
- Päittäislaakerin pinta -> kytkintä painettaessa päittäislaakerille tulee raskain kuormitus, eli akselinsuuntainen voima vaikuttaa. Jos vaikka virittäessä vaihdetaan isompaa kytkintä niin laakerille tulee vielä isompi voima.
- Runkolaakeriin tulee säteen suuntaiset voimat
- Öljykanavat puhtaaksi
- Tasapainotus
- Silmälaakeri ->
- Särötarkastus
Sylinterikansi
Kansivalu
-Pinnan suoruus
- Märkäputki ryhmässä pitää mitata putken korkeus ennen tasohiontaa.
- Öljykanavat
- Ohjaimet
- Venttiili-istukat
- Nokka-akselin laakerointi
- Kierteet ja pultit
- Etukammiot
- Vesipainekoe (=särötarkastus)
Venttiilikoneisto- Venttiili
- Ohjain + kuluneisuus + kiinnitys (jos venttiileitä on mennyt soikeeks, tarkista ohjaimet, ettei ole säröjä kanavassa.)
- Venttiilivarren kumit
- Paininkupit
- Keinuvivut
- Nokka-akseli
-Laakeripinnat
- Nokkien kuluneisuus
Mäntä
- Mitta -> helmavälys
- Rengasurat
- Leikkautumat
- Nakutusjäljet
- Kiinnitys
-Männäntappi
- Lukitus
Kiertokanki
- Helan välys
- Tasapainotus
- Kaikki kanget saman painosia
- Painopiste samassa kohdassa
Jakopää
- Hihnajakopää
- Ketjujakopää
- kiristin
- laahain
- Öljypumppu
- pumppuelementtien pinnat
- paineventtiilin jousi
- imuputken sihti
Öljyn paine 1-5kbar
--------------------------------------------------------------------------------
- Osien, pulttien ja ruuvien (ym) järjestys
- Varaosien tilaus osien tarkastuksen jälkeen
- Uusien osien sopivuuden tarkastus
Sylinteriryhmä
- Runkolaakeri paikalleen
- Pultit KIINNI (momenttiin). Vasta momenttiin pistäminen ''oikaisee'' lohkon.
- Kiertokangen laakerit paikalleen
- Mittaus -> välykset
- Kampiakseli paikalleen
- Öljy laakeripintoihin
- Päittäislaakerit paikalleen
- Päittäisvälyksen tarkastus
Viritystekniikan tehtävä
Moottosin iskutilavuus on 500cm3
Puristussuhde 11:1
Halkaisija 58,8mm
- Männän kiinnittäminen kirtokankeen
- Puristussovittimen tappi
- Uiva tappi
Renkaiden asennus mäntään
- Männänrenkaiden päät ''hajasijoitetaan'', tarkoittaen sitä, että jos on useita männänrenkaita niin niiden päitä ei pistetä samalle kohdille.
- Todetaan, että renkaat ovat sopivat. -> renkaan päiden väli n. 0,2 - 0,3 mm
- sovitus sylinteriin
- uraleveys
Männän asentaminen sylinteriin
- Öljyä renkaisiin, laakereihin, männäntappiin.
- Renkaat oikein päin mäntään -> top merkintä
- Panta männän ympärille
- Mäntä oikein päin sylinteriin
Sylinterikannen kiinnitys
Esivalmistelut
- Venttiilien säätö, jos mahdollista.
- Imu- ja pakosarjan kiinnitys?
- Nokka-akseli(t) ''jakoasentoon'', saattaa tarvita olla nokka-akseli tietyssä asennossa että kannen saa kiinni.
- Männät (kampiakseli) myös ''jakoasento''
- Kannen ohjauspinnat paikoillaan
- Tasopinnan puhdistukset
- Kannentiivisteen tarkastus
- Oikea tiiviste
- Tiiviste oikeinpäin
- Kannentiivisteen vahvuus
Venttiiliensäätö
- Ruuvisäätö (keinuvipu)
- Palasäätö (paininkuppi)
- Hydraulinen säätö
- Kiinteät paininkupit
Kannen asennus paikoilleen
- Kannen nosto paikalleen siten, että se asettuu täydellisesti ohjauspinnoille ''loksahtaa paikalleen''.
- Pultit kevyesti öljyttyinä paikalleen
- aluslevyt
- pikkupultit
- Kiristys ohjeen mukaan -> yleensä keskeltä reunoille päin, ns. puristetaan ilma pois.
- momenttikiristys: loppuveto yhtäjaksoisesti
- astekiristys: 1- vaiheen jälkeen lähtömerkki
----------------------------------------------------
Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta.
A
- Moottorissa yksi nokka-akseli
1. Mäntä (1) yläkuolokohtaan
2. Nokka-akseli sytytysasentoon
- Nokan kulma sama keskilinja
B
- Ajoitus nokka-akselin noston avulla ; www.isokivijärvi.com
- Periaate nokka avaa venttiiliä tietyn millimäärän kampiakselin tietyllä astemäärällä
Nokka-akselin ajoituksen tarkastus
1. Ykkösmäntä yläkuolokohtaan
2. Hihnapyörään merkki (ykk)
3. Tasoitetaan venttiilivälykset
- Ruuvisäädöllä
- Palasäädön tasaus välysmitalla (imuvälys 0,25 pakovälys 0,40. imuun lisätään 0.15 liuska)
4. Kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni -> merkki hihnaan
5. Kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni-> merkki hihnapyörään.
6. Kierretään kampiakselia takaisin yläkuolokohtaan
7. Jos jako on paikallaan, ovat p ja i merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa) ykk-merkistä
-------------------------------------------------------
Sytytysjärjestelmä
Sytytysenergia WI= UI * II * tI
WI= Ensiöpuoli
UI= Jännitepuolan ensiökelassa -> Ensiövirta ja puolan resistanssi
II= Ensiövirta -> ensiövirtapiirin vastukset
tI= Ensiövirran kulkuaika -> katkojalaite
Sytytysjohtimet
Kuparijohto -> Häiriönpoisto välykset aina ilmavälien lähelle
Hiilijohto -> ei erillisiä vastuksia
Induktiivinen johto
Sytytysjohdot siirtävät tarvittavan jännitteen (U) mahdollisimman häviöttömästi sytytystulppaan. Tarkoitukseen käytetään ajoneuvokohtaisesti: kts.kuvan alta
Tulpan rakenne
----------------------------------------------------------------
Moottorin teho
Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin. Teho -> Pyörintänopeus -> Vääntömomentti
P= 2xPii n x M n = pyörintänopeus (3000rpm)
M= vääntömomentti ()
Pii= 3.141...
P = teho
Vääntömomentti
M = F x r
F = Voima
r = Voiman "etäisyys"
F = p x A p = Palamispaine
A= Männän poikkipinta-ala
Pyörintänopeuden nosto
F= m x a
F= m x a
- Voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä -> edestakaisten voimien vaikutus
- mäntä
- venttiilikoneisto
- auton alusta
M= F x s
Vääntömomentti = voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä
- Moottori -> kampikoneisto keinuvivut
- Auton alusta
- Voimansiirto -> hammaspyörät, vetoakseli, kardaani
P = M x 2pii x n
Teho = Momentti x pyörintänopeus x 2pii
- Voimalinja : kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö -> vetoakseli -> pyörä
- Jousitus
- Jarrut
- Moottori
Jännitys
sigma = F/A
Jännitys = voima / poikkipinta-ala
Kappaleeseen kohdistuva veta tai puristus aiheuttaa jännityksen
- pulttiliitokset (pultin vetolujuus), alustan pultin lujuus oltava 10,9 koska 8,8 on liian pehmeä ja 12,9 liian kova.
- Korirakenteet (suurlujuusteräkset)
Hitausmomentti (neliömomentti)
J = m x r2
J= Hitausmomentti
m= pyörivä massa
r= massakeskipisteen säde
Vauhtipyörän keventäminen
Pyritään pienentämään massakeskipisteen sädettä
Vauhtipyörän lujuuden säilyttämiseksi liiallisesta massan määrästä ei kannata luopua.
--------------Kytkin
Kytkimen välittämän tehon suuruuteen vaikuttavat
- Kytkimen puristusvoima
- Kitkakerroin
- Kytkinpintojen lukumäärä
- Kytkinlevyn halkaisija
oikea etupyörä
.
